Rokotus puhuttaa

Elämme mielenkiintoisia aikoja, sillä yleisvaaralliseksi luokiteltu virus on keväästä lähtien myllännyt elämäämme sellaisilla tavoilla mitä kukaan ei osannut ajatella. Tällä hetkellä mieliämme myllää koronarokotus, sillä rokotuksen saaminen näin nopealla aikataululla tuntuu meistä tavallisista ihmisistä ihmeelliseltä.

EMA eli European Medicines Agency esitti mielestäni melko selkeän muutoksen toimintatavoissa. Vanha vesiputouksen kaltainen eteneminen oli muokattu vastaamaan toimintamalleja, joita löytää jo monelta muulta alalta.

Miten rokotteen toimitusketju sitten etenee. Rokotuksen voi jakaa selkeisiin osuuksiin: tilaus, pakkaus, jakelu, purku ja rokottaminen. Yksinkertaista tietenkin mutta silti monimutkaisuuksia täynnä.

Rokote pitää olla tilattuna, jotta se on saatavilla. Tilauksesta syntyy toimitus, jonka pohjalta voidaan suunnitella itse jakamista alueille. Nyt tilaus on tehty, mutta toimitus on edelleen mielenkiintoinen vaikuttaja kokonaisuudessa. Kuten näimme jo maskien kohdalla niin sama asia voi toistua rokotteenkin kohdalla. Tilattu tuote on saatu tuote vasta kun tuote on Suomessa. Tarkoitan tällä tapahtumia, joissa tilatut maskit hävisivät tai siirtyivät toiseen kentällä olleeseen koneeseen.

Nyt pitää muistaa, että lääkettä haluavat kaikki maat maailmassa, joten mahdollisuus kaikenlaiseen vilunkiin tässä kohdin on olemassa. THL otti tämän riskin jo hyvin esille esityksessään. Tämä on ensimmäinen huomio, jonka vaikutukset tuntuvat myös rokotuksessa asti. Tilattua, mutta saapumatonta on paha mennä rokottamaan, vaikka itse rokotettava saapuisi paikalle.

THL on ilmoittanut, että lääke jaetaan ensin hoitohenkilökunnalle. Tämä toimintatapa on mielestäni oikein. THL:n lähettämässä paimenkirjeessä todetaan, että rokote suoritetaan työterveyshuollossa ainakin henkilökunnan osalta. Näin tehtynä rokotetapahtuma on saatu eriytettyä siitä kiireen maailmasta, jossa hoitajat ja lääkärit tällä hetkellä ovat. Muutama huomio kuitenkin nousi tästä. Jotta kyetään seuraamaan niin rokotuksesta kirjattavat tiedot olisi hyvä saada myös valtakunnallinen seuranta. Näihin on olemassa kaksi keinoa a) HILMO tiedoissa välitettävä rokotustieto tai b) Kanta, johon tieto myös kirjautuu. Jälkimmäinen keino tosin jo ilmoitettiin THL:n tilaisuudessa sellaiseksi, että sieltä tietoa ei saa. Se että tuottaako työterveyshuolto HILMO-tietoa onkin sitten jo oma soppansa.  

Seuraavana tulevat riskiryhmään kuuluvat. Tiedätkö jo tarkasti, että mitkä riskiryhmät kuuluvat ensimmäisiin? Onneksi THL antaa hyvän tiedon sivuillaan asiasta. Otamme yhden näistä tarkastelun alle. Tiedämme että, yli 70-vuotiaita on Suomessa ~870 000. Osa heistä on kotihoidon ja muiden palveluiden piirissä, jonka kautta heidän rokotuksensa hoidetaan.

Esimerkkitilanteessani on 500 000 rokotuksen piirissä olevaa ihmistä, joiden rokotusvastuu kuuluu Suomessa kunnille ja kaupungeille. Luodaan tilanne, jossa kaikki annokset olisivat saatavilla ja katsotaan realistiset luvut. Kun tutkimme mitä rokotus itsessään tarkoittaa on huomioitava muutama aikaa vievä asia.

1. Rokotteen valmistus (sekoitus)
2. Itse piikin anto ja sen valmisteluun vievä aika
3. Rokotuksesta tehtävät lakisääteiset kirjaukset potilastietojärjestelmiin.

Kuvitellaan, että Suomessa olisi vain yksi rokotuspiste ja siinä toimisi yksi rokottaja. Rokottaja tekisi 8 tuntia päivässä ilman taukoja. Alan ammattilaiset voivat vielä tarkentaa todellisilla luvuilla, mutta lasken yhden rokotuksen kestävän 10 minuuttia. Jokainen voi nopeasti laskea, että useampi kymmenen vuotta kuluisi vaikka kyseinen henkilö tekisi jokaisen päivänä vuodessa työtä.

Nostamme siis rokotuspisteiden määrän realistisille tasoille. Pelkästään Helsinki on ilmoittanut 50 rokotuspisteen perustamisesta. Mutta, tiedämmekö montako rokotuspistettä Suomessa on? Arvioidaan rokotuspaikkoja olevan 400, jossa riskiryhmässä olevat ihmiset jakautuisivat tasaisesti. Tällöin luvut näyttävät huomattavasti ”hoidettavilta”.

Asian vaikuttaisi yksinkertaiselta, mutta otetaan esille edessä olevat haasteet. Lääkettä ei tule 500 000 rokotetta kerrallaan. Rokotetta saapuu pienissä erissä, jotka jaetaan Suomeen sen hetkisen tartuntatilanteen mukaisesti. Lääkkeen olemassaolon varmuus vahvistuu vasta silloin kun se on Suomessa. Kuntien ja kaupunkien ei siis kannata avata rokotettaville ajanvarauksia etukäteen. Nyt jo luvatuissa annoksissa on ollut variaatiota. Tiedetään kyllä ketkä pitäisi kutsua rokotukseen, mutta ei rokotettavien määrää. Tämä tieto paljastuu vasta viimehetkillä.

Rokotusta ei voi tehdä perinteiseen ”Sa-Int tyyliin” jossa tehdään jono ja laitetaan rokotus. Syynä on viruksen yleisvaarallisuus. Eli jos sait tänä vuonna kutsun influenssa rokotukseen niin uskon toimintamallin olevan samanlainen. Viranomaisten tulee viestiä alueellisesti jaettavista rokotusmääristä sen perusteella, kun päätös on tehty. Palvelun pitää siis pohjautua järkevästi suunniteltuun logistiikkaan, jotta alueet pystyvät toimimaan tehokkaasti.

Itse ajanvarauksen voi suorittaa kahdella tavalla. Rokotettavalle tarjotaan rokotusaika tai rokotettavalle tarjotaan mahdollisuus itse suorittaa ajanvaraus. Vastaavanlaista toimintaa on esimerkiksi vuosittain tapahtuvissa seulonnoissa. Niissä ajanvaraus tuotetaan seulottavalle ja 60% ajoista pysyvät muuttumattomina. Koska nyt kyseessä on korona, niin uskon prosentin olevan huomattavasti suurempi. Syynä pelkästään pelko siitä, että tippuu rokotettavista seuraavaan erään. Rokotteen saaminen ajoissa koetaan tärkeänä asiana.

Kumpikin ajanvaraustyyli on kiinni pitkälti siitä, mitä keinoja kunnilla / kaupungeilla on käytössä. Kaiken lisäksi on molemmissa ajanvaraustavoissa huolehdittava, että peruuttaessaan ihminen osaa varata uudelleen kaksi aikaa. Aikojen välissä on oltava ilmoitettu 21 päivää. Ajanvarauksen tärkein tehtävä on hallita tilannetta niin, että jonoja ei synny. Kun jokainen saapuu paikalle oikeaan aikaan niin se takaa prosessin joustavan etenemisen. (huom! Tämänhetkinen lääke tarkoittaa kahta pistosta).

Itse rokotus on tiimityöskentelyä. Prosessia voi nopeuttaa jakamalla työtä sekä käyttämällä maalaisjärkeä. Yksi kirjaa ja toinen rokottaa. Rokotukseen on tulossa vielä kevään alussa lisää keinoja työkuorman helpottamiseksi. Optimitilanne olisi yksi rokottaja, jonka kaikki tehtäväalueet olisivat sujuvia ja helppoja.

Ja lopuksi, otanko rokotuksen. Tällä kertaa kyllä. Ota sinäkin, jos et itsesi takia, niin riskiluokassa olevan ihmisen takia.